”Kokoomus ei ole harrastus. Tämä on perhe, jonka kanssa on saanut kasvaa. Tämä perhe on kasvattanut monella tapaa.” Näin Ilta-Sanomat siteerasi pääministeri Jyrki Kataista 16.12.2012 tämän lausuttua yhteishenkeä nostattavat kiitoksensa kokoomuksen puoluekokouksessa.
Samassa kokouksessa Katainen nosti esiin vastuullisuuden sanomalla ”Vastuuntuntoisuus on synonyymi oikeudenmukaisuudelle. Oikeudenmukaisuus on tunnetila, tunnetila samassa veneessä olemisesta. Luokkataistelu on oikeudenmukaisuuden vastakohta”.
Mistä sanomisistaan poliitikot muistetaan?
Poliitikkoja ei välttämättä aina muisteta lausunnoistaan, mutta heidän sanomisiaan luonnollisestikin seurataan tarkkaan, noteerataan, siteerataan ja myös kommentoidaan. Kaikessa kommunikoinnissa ongelmallista on toisinaan tulkinnanvaraisuus, sillä kuulija tulkitsee kuulemansa subjektiivisen näkökulman kautta, silloinkin kun kyse on absoluuttisista ja objektiivisista seikoista.
Tästä syystä suuren kuulijakunnan keskuudessa herää useita eri tulkintoja sanoman sisällöstä, joten myös vasta-argumentointi voi olla hyvinkin värikästä ja aiheesta eksyvää.
Kun sanoma muuttuu
Sanomiaan ei auta selitellä jälkeenpäin, vaikka se toisinaan onkin tarpeellista. Inhimillistä kuitenkin on, että tilanteiden eläessä myös kannanotot vaihtuvat, eiväthän ne voikaan olla kiveen kirjoitettuja. Tämä voidaan jälkikäteen viisastellen tulkita myös takinkääntämiseksi silloinkin, kun tilanne on vaatinut edellisestä lausunnosta poikkeavia toimenpiteitä.
Näin esimerkiksi Kataisen valtiovarainministerikauden aikana velkaantumista koskevat lausunnot ovat saaneet huomiota viestin vaihdellessa.
- Katainen totesi Turun Sanomissa 15.11.2008, että velkaa voitaisiin ottaa noin miljardin verran, eikä enempää.
- Yleisradion A-plus-ohjelmassa 11.3.2009 Katainen antoi tilanteesta jo hyvin toisenlaisen käsityksen, jonka mukaan 40-60 miljardin arvio perustuu tänä vuonna -4,5 prosenttia olevaan talouskasvuun. Jos talouskasvu laskee tätä lukua enemmän, kasvaa myös velkamäärä.
Jyrki Kataista siteeraten
Internetissä Kataisen lausumia on listattu, mutta niitä tarkasteltaessa on tärkeää huomioida, että osassa siteerauksia saattaa olla tahattomia virheitä myös silloin, kun siteerauksen tekevä taho edustaa mediaa. Tästä syystä lähteet on hyvä tarkastaa.
Kirjassa kerrottua
Tuomo Yli-Huttula kertoo kirjassaan Puolivallaton puolue Kataisen kehuvan Ahon hallitusta.
”Sen ajan johtajat eivät pyrkineet ennustamaan tulevaisuutta, vaan uskoivat tulevaisuuteen ja tekivät ratkaisuja, joihin uskoivat.” Tällä Katainen viittasi Ahon hallituksen päätökseen panostaa lama-aikana yritysverouudistukseen ja tutkimustyöhön.
Katainen City-lehdessä
City-lehden haastattelussa 17/2005 Katainen sanoi arvostavansa hyvinvointiyhteiskuntaa, koska se tasa-arvoistaa. Kataisen mukaan on kuljettu liian pitkälle suuntaan, jossa luullaan yhteiskunnan itsensä luoman yhteiskunnan olevan hyvän. Katainen ei usko tähän.
Samassa haastattelussa Katainen pohdiskeli, ettei yhteiskuntaa voi rakastaa, vaan kantaa huolta. Rakkaus tulee ihmiseltä, mikä saattaa olla konservatiivinen, mutta arvotrendi, joka on tässä ajassa kiinni.
Jyrki Katainen vastuusta
Kataisen mukaan kaikkia on kohdeltava yhdenvertaisesti. Jokaisella henkilöllä tulee olla oikeus turvallisuuden tunteeseen. Kyseessä on Kataisen mukaan ihmisoikeudet, joita on puolustettava sekä sanoin että teoin. Vastuustaan Katainen on kertonut hänen fokuksensa olevan siinä, että oli vastuussa Suomesta. Kataisen ajatteli, että haluaa tehdä isänmaallemme niin paljon hyvää kuin mahdollista. Kaikkea ei vaan voi tehdä, mutta niin paljon kuin voidaan, myös tehdään.
Katainen maahanmuutosta ja puolustuksesta
”Hyvinvointi syntyy vain työstä, ja siksi jokainen Suomeen työhön tuleva on erittäin lämpimästi tervetullut.” Turun Sanomien kolumnissa ”Suomi tarvitsee maahanmuuttajia” 2.6.2009.
”Mä uskon erittäin vahvasti siihen, että Euroopassa tarvitaan lisää puolustusta ja puolustus tarvii lisää Eurooppaa.”
Isoäidin esimerkkiä ihannoiden
Katainen toivoi omatoimisuutta avuntarjoamiseen kertomalla tarinan isoäidistään ja tämän ystävien hyväntekeväisyystempauksesta. ”Vanhat rouvat Pohjois-Savossa, 70-luvulla, keräsivät rahaa Biafran lapsille. Sen sijaan, että he olisivat menneet eduskuntatalon eteen vaatimaan lisää kehitysmäärärahoja, he järjestivät myyjäiset, koska kokivat, että se on oikein.” Opettavainen esimerkki oli osa Kataisen puoluepuhetta, josta Ilta-Sanomat julkaisi otteita 16.2.2012.
Pääministeriltä lukiolaisille
Olarin lukiossa vieraillessaan Katainen pohdiskeli oppimistulosten yleisen heikkenemisen syitä. Lukiolaiset kyselivät pääministeriltä tulevaisuuttaan koskevia asioita työpaikkojen riittävyydestä aloihin, joille jatkossa olisi hyvä suuntautua.
”Jos teidän ikäluokalle ei Suomessa ole tarjolla töitä, olemme epäonnistuneet jossain erittäin pahasti” Katainen totesi.
Katainen Trumpin kauppapoliittisista linjauksista
”Muu maailma tuntuu taistelevan vastaan ja sanovan, ettei tämä ole meidän linjamme, kun protektionismi on nousussa erityisesti Yhdysvalloissa. Tämä on musiikkia meidän korvillemme” Katainen sanoi haastattelussaan uutistoimisto Bloombergille lisäten, että on eurooppalaisessa DNA:ssa kannattaa vapaata kauppaa. Näin ollen Katainen ei suhtautunut positiivisesti Trumpin protektionistiseen ajatusmalliin, vaan siitä seuranneeseen reagointiin, kun monet niistä maista, joissa kauppaneuvottelut ovat olleet hitaita lähivuosina, pyrkivät nopeuttamaan hyvien sopimusten solmimista.
Kataisen kommentti Emmanuel Macronin Buy European Actista
Ranskan presidentti Emmanuel Macron tarjosi vastaiskua Yhdysvaltojen vapaakaupan rajoituksia vastaan Euroopan unionin Osta eurooppalaista -säädöksen muodossa. Macronin vaaliohjelmassa ideoitiin, että eurooppalaisten julkishankintojen markkinoille tulisi olla pääsy vain sellaisille yrityksille, joiden tuotannosta ainakin puolet sijoittuu EU:n alueelle. Tähän komissaari Katainen vastasi uskovansa eurooppalaisten kykenemään tuottamaan sekä tuotteita että palveluita, jotka täyttävät eurooppalaisten kuluttajien vaatimukset vaatimatta keinotekoisia sääntöjä.