Jyrki Tapani Katainen syntyi Siilinjärvellä 14. lokakuuta vuonna 1971. Hän on vanhempiensa, Marja Kataisen ja Yrjö Kataisen, ainoa lapsi. Kataisen lapsuusajoista ei ole juurikaan puhuttu julkisuudessa, mutta joitain lapsuusajan vaikutteita hänen mieltymyksiinsä on tiettävästi iskostunut.
Lapsuuden haaveena kansainvälinen ura keittiömestarina
Yrjö Katainen toimi ennen eläkkeelle jäämistään lentokonemekaanikkona ja Marja Katainen työskenteli sihteerinä Siilinjärven kunnantalolla. Varsinaisten palkkatöiden lisäksi heillä oli myös pitopalvelutoimintaa, josta pikku-Jyrki sai innostuksen ruoanlaittoa kohtaan. Lapsuudessaan hän suunnitteli tulevaisuuden ammatikseen kokin tai papin virkaa, sillä kyseisissä ammateissa ei lapsen havaintojen mukaan isovatsaisuuskaan olisi haitannut.
Vielä yläastetta käydessäänkin Jyrki harkitsi keittiömestariksi kouluttautumista ja ura ulkomailla kiinnosti häntä jo tuolloin, tosin kokin pestinä Ranskassa. Myöhemmin kansainvälinen työ toteutui, joskin toisella alalla. Toisaalta sekä kokin että poliitikon ura ovat kumpikin muiden elämään vaikuttamista, vain eri keinoin. Humoristisesti voitaisiin luonnehtia poliitikkojenkin keittävän monta soppaa, liemeen joutumisestakin joku vääräleuka saattaisi vitsailla.
Ruokaa ruumiille, ravintoa sielulle
Kataisen lapsuusajan kiinnostus ruoanlaittoa kohtaan näkyykin yhä hänen harrasteissaan, sillä hänet tiedetään hyväksi kokiksi ja kotioloissa hän vastaakin perheensä ruokkimisesta lähes kirjaimellisesti – ei toki käytännössä enää muuten kuin ruoanvalmistuksen myötä, sillä hänen tyttärensä ovat jo niin vanhoja, että osaavat aivan itse käyttää aterimia.
Varmasti arvostus ja rakkaus etenkin Suomen luontoa kohtaan ovat myös perua Jyrkin lapsuudesta. Jyrki Kataisen ja hänen aviopuolisonsa Mervi Marika Kataisen yhteinen metsästysharrastus tukeekin kulinaarisia harrasteita tarjotessaan erinomaisen mahdollisuuden käyttää raaka-aineena itse metsästettyä riistaa.
Iltasanomien verkkolehden mukaan Jyrkin jäniskeittoa on kiitelty ja Calvadosilla liekitetyn majavan mainetta luonnehditaan legendaariseksi. Kataisen virka Euroopan komissiossa sekä Mervi Kataisen työ Kokoomus-meppi Henna Virkkusen poliittisena avustajana ovat määrittäneet Kataisten perheen asuinsijoiksi Belgian, jossa metsästäminen ja belgialainen ruokakulttuuri ravitsevat komissaari Kataista myös henkisesti.
Sielun ravintoa Kataiselle on hänen lapsuudessaan varmasti tarjoillut isoäiti Elsa, joka teki seurakunnan lähetystyötä. Helsingin Sanomissa 13.6.2014 Katainen kertoi lukeneensa aatefilosofeja, mutta sanoi, että jos hänen tulisi mainita yksi aatefilosofi, se olisi nimenomaan Elsa-mummo.
Isoäiti esimerkkinä omalla työllä auttamisesta
Jyrki Katainen on myöhemmin kertonut kannustavana esimerkkinään tosielämän tarinaa siitä, kuinka hänen isoäitinsä osallistui käytännön hyväntekeväisyystalkoisiin 1970-luvulla. Tuolloin Pohjois-Savossa varttuneempi rouvasväki leipoi myyjäisiin munkkeja ja karjalanpiirakoita, joiden tuotot osoitettiin Biafran lapsille.
Perusarvot omaksutaan usein jo lapsuudessa
Kokoomuksen perusarvoiksi on määritetty tuttu kolmikanta: koti, uskonto ja isänmaa. Kokoomuslaisesta arvomaailmasta Katainen on lausunutkin uskontojen tuovan juurevuutta elämään ja että ilman uskontoja, ilman perusarvoja ”me olisimme aikalailla heitteillä”. Hänen viittauksensa uskonnon ja elämänarvojen toisiinsa olennaisesti liittymiseen on aiheuttanut myös argumentointia, sillä esimerkiksi ateistien ei voida katsoa olevan ilman perusarvoja.
Usein pohja ihmisen myöhemmässä elämässä omaksumille toimintamalleille, aatteille ja ideologioille syntyy lapsuudessa kodin, ympäristön ja erilaisten kokemusten kautta. Myös kouluaika muokkaa meitä ihmisinä jossain määrin. Näin oletettavasti kävi myös Kataisen kohdalla.
Perus- ja toisen asteen koulutus
Jyrkiä on julkisuudessa luonnehdittu kouluaikanaan hauskaksi kaveriksi. Hänen koulumenestyksensä oli keskinkertaista. Uskonto ja psykologia olivat Jyrkin aineita, joissa hän pääsi loistamaan numero kymmenen arvosanoin. Huonoimman koulunumeronsa kuutosen Katainen sai matematiikasta. Myöhemmin valtiovarainministerinä toimiessaan häntä piikiteltiin arvostelijoiden toimesta kouluaikojensa matemaattisesta suoriutumisestaan.
Kataisen lukion päästötodistuksen keskiarvoksi tuli 8,4 ja hän painoi valkolakin päähänsä keväällä 1990 lukion päästötodistuksen yleisarvosanana C eli cum laude approbatur, joka on lukiossa yleisin arvosana vastaten tyydyttävää. Katainen kirjoitti ylioppilaaksi Siilinjärven lukiosta arvosanoin M (magna cum laude approbatur, hyvä) äidinkielestä ja reaalista, ruotsista ja englannista B (lubenter approbatur, kohtalainen) ja ranskasta A (approbatur, välttävä).
Pääministeri Kataisen paluu lukioon
Siilinjärven lukiossa kuultiin paikallisten arvostaman poliittisen vaikuttajan, itsensä pääministerin pitämänä puhe kevään 2012 ylioppilasjuhlissa. Puhe on nähtävissä myös internetissä, jossa se on julkaistu valtioneuvoston kanslian artikkelina. Puheessaan Siilinjärven lukion ylpeys, pääministeri Jyrki Katainen, korosti suomalaisen koulutuksen merkitystä. Hän mainitsi lukiolla olevan erityinen tehtävä suomalaisessa koulutusjärjestelmässä lukiopohjan antaessa akateemiset valmiudet opintoihin yliopistossa ja ammattikorkeakouluissa.
Puheessaan Katainen kertoi koulutuksen kehitysnäkymistä ja hallituksen yhteiskuntatakuusta, jonka tarkoituksena on aktivoida nuoret nuorisotyöttömyyden ehkäisemiseksi tarjoamalla alle 25-vuotiaille nuorille sekä alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille työllistäviä toimia kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta.
Yhteiskuntatakuun osana toteutettavasta koulutustakuusta Katainen tässä yhteydessä tietenkin myös puhui. Joulukuussa 2013 Katainen vieraili Espoon Olarin lukiossa puhumassa lukiolaisille muun muassa yleissivistyksen merkityksestä uuden luomisessa, opiskelijavaihdon hyödyistä sekä Euroopan unionista. Katainen kehotti nuoria hakeutumaan vaihto-oppilaaksi ulkomaille, sillä hän koki oman Erasmus-vaihto-oppilasaikansa Britanniassa tärkeäksi kokemukseksi, joka antoi pontta myös kansainväliseen politiikkaan lähtemiseen.
Kohti poliitikon uraa
Kokoomukseen Katainen liittyi jo vuonna 1987. Siilinjärven kunnanvaltuustoon hänet valittiin 22-vuotiaana. Katainen valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi vuonna 1998. Myöhemmin Itä-Suomen yliopisto, University of Eastern Finland, vihki hänet Kuopion kampuksen promootiossa 4.-6.2015 kunniatohtoriksi. Kunniatohtori on merkittävin yliopiston antama huomionosoitus tieteen ja yhteiskuntaelämän vaikuttajille. Katainen suoritti asepalveluksen sotilasarvonaan yliluutnantti.